Siirry pääsisältöön

Tee käännöspyyntö ja pistä leksikografi töihin


Perinteisten printtisanakirjojen kuolema kadotti Suomesta myös sanakirjatoimitukset – tai siis lähes kaikki. Useimmat nettisanakirjat on koostettu ilmaisista, vapaaehtoisten koostamista materiaaleista, mutta Sanakirja.fi:n takana puurtaa yhä joukko lingvistejä, jotka muokkaavat sanakirjaa päivittäin. Itse työskentelen tiimissämme leksikografina eli sanakirjaeditorina, ja päivitän lähinnä suomi–englanti–suomi-sanakirjaamme. Joskus harhaudun myös ruotsin puolelle! Yksi mieluisimmista hommista, joka tontilleni kuuluu, on käännöspyyntöjen tarkastaminen.

Kertyneiden käännöspyyntöjen läpikäynti on aina aamun työlistallani ykkösenä. Pyynnöt ovat kuin pullopostia sanakirjan käyttäjiltä minulle; viestejä, jotka kertovat “Hei, tähän kysymykseen en löytänyt vastausta. Ne ovat yhteys asiakaskuntaan, jota en lähes koskaan tapaa kasvotusten.

Joskus pitkänkin käännöspyyntölistan selvittäminen käy nopeasti, joskus taas yhden hankalan sanatiedustelun selvittämiseen hulahtaa pidempi tovi. Esimerkkejä lähiaikojen pähkinöistä: viime viikolla seikkailin Googlen kuvahaussa ja vertailin suomenkielistä ja englanninkielistä piirustusta lukon osista ja yritin päätellä mikä suomi-osa vastaisi sanaa latch receiver. Tällä viikolla taas olen tutustunut lääketieteeseen ja etsinyt sanan exposome määritelmää ja miettinyt onko ruotsinsuomalaiselle luontevaa englanninnosta. Olen pyytänyt tietokonelingvistikollegaltani apua tokenizationin kääntämiseen, pohtinut miten ilmaista suomeksi disempower, surffailut Fimean sivuilla ja tuuminut mitä on englanniksi lääkelista – ja niin edelleen.

Työssäni saan joka viikko tutustua uusiin erikoisaloihin, uuteen nuorisoslangiin, uusiin maailmoihin ja konsepteihin. Joskus ajankohtaiset teemat pulpahtavat esille myös käännöspyynnöissä. Kun viime vuoden keväällä EU:n uusi tietosuojalaki astui voimaan, laariini tipahti käännettäväksi muutama kinkkinen GDPR-termi. Kun taas kesä pärähti käyntiin poikkeuksellisen paahteisena, yksi sanakirjan käyttäjä ehdotti, että sanakirjaan lisättäisiin uutisissa pyörinyt hellekupoli. Tammikuun lopulla tapasin työkaverieni kanssa opettajia Educa-messuilla, ja heti messuviikonlopun jälkeen käännöslistalla odottivat muun muassa liikka ja lukitesti.

Mikä sopii hakusanaksi?

Joskus eteeni tulee pyyntö, joka pistää miettimään onko sillä paikkaa sanakirjassa. Meillä Kielikoneella ei ole komiteaa arvioimassa mitkä sanat läpäisevät seulan ja mitkä eivät, vaan pyrimme lisäämään nykysanastoa sisältöihimme tehokkaaseen tahtiin. Mutta entäs sitten muodostelmat kuten stoof, yeet ja smol? Elektronisessa sanakirjassa ei ole tilaongelmia, mutta saattaako syntyä uskottavuusongelmia jos astumme Urban Dictionaryn reviirille?

Toinen probleema on lauseet. Lauseen pituisia pyyntöjä tipahtelee käännöslistalle lähes päivittäin, usein siihen kellonaikaan kun koululaiset istuvat kielten oppitunneilla. Olen tähän mennessä napsinut tehtävälistaltani pois pyynnöt kuten Mitä sinulle kuuluu? ja I told you that. Lauseiden paikka on perinteisesti ollut sanakirjojen käyttöesimerkkeinä, ei päähakusanoina. Sääntöä tosin monimutkaistaa se, että tietyt monisanaiset ilmaisut kyllä kelpuutetaan hakusanoiksi – nimittäin vakiintuneet idiomit ja fraasit. Esimerkiksi viime viikolla hyväksyin fraasin ajan saatossa sanakirjaan sopivaksi. Ymmärrän hyvin jos tällaiset rajanvedot pistävät sanakirjan käyttäjän raapimaan leukaansa, sillä ne ovat pulmallisia kysymyksiä itsellenikin vielä seitsemän vuoden editointikokemuksen jälkeenkin.

Mikä sitten on hyvä käännöspyyntö?

Lyhyt vastaus tähän on: mikä vaan! Kun klikkaat Jätä käännöspyyntö -nappulaa, niin esille pompsahtaa varsin pitkän näköinen lomake, mutta älä huoli. Kaikki täytettävät kentät ovat valinnaisia. Jos kuitenkin haluat varmistaa oman sanasi paikan sanakirjassa ja helpottaa minun hommaani, niin ehdota sanaa tai sanaliittoa, joka on perusmuodossa. Jätän taivutushommat suosiolla sanakirjallemme, joka osaa useissa kielipareissa tarjota taivutetusta hakusanasta perusmuotoa, jolla itse hakusana-artikkeli löytyy. Voit myös tarjota idiomia tai fraasia – muut lauseet jätän sanakirjaamme integroidun konekäännösohjelman pureskeltavaksi. Jos jaksat täytellä käännöspyyntölomakkeen kenttiä ja sinulla on tarjota pyynnöllesi lauseyhteys, määritelmä tai vaikka erikoisala niin kaikki tämä olisi plussaa.

Joten lähetä minulle pullopostia ja pistä minut tutustumaan uusiin maailmoihin. Tähän mennessä käännöspyyntöjen perusteella on lisätty sanakirjaamme jo noin 600 uutta sanaa. Ehkä sinun sanasi on numero 601?





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viisi voittoisaa vinkkiä kielenopiskeluun

Jos yksi uudenvuodenlupauksistasi oli oppia uusi kieli, niin lue mitä sisältötiimiläisillämme on sanottavaa kielenoppimisen iloista ja sudenkuopista. Opiskelet sitten omaksi ilokseksi tai vaikkapa työn takia, tunneilla tai itsenäisesti, nappaa mukaasi pari opiskeluvinkkiä!

Elina opiskelee mandariinikiinaa ohjatuilla tunneilla. Piia itseopiskelee ranskaa.


Elina:Avain vieraan kielen ahmimiseen on löytää sisältöä, joka kiinnostaa itseä. Aikoinaan oma englantini parani huimasti, kun oli pakko lukea uusimmat Harry Potterit englanniksi,  jottei joutunut odottamaan suomennosta.

Vastaavasti löysin kiinan opiskeluni melko alkutaipaleella vahingossa Netflixistä kiinalaisen sarjan Meteor Garden, onneksi englanninkielisellä tekstityksellä. Sarja oudosti koukutti vaikka olikin kieltämättä aika huono. Puheesta erotin ehkä keskimäärin 你好,谢谢 ja 我喜欢你. Huomasin, että puheen ymmärtäminen vaatii erityisen paljon harjoittelua, koska kiinaa ei juuri muuten pääse omilla kotikonnuilllani kuulemaan. Siispä länsi…

Sanakirja teki digiloikan eli miten sanakirjasta tuli älykäs

Muistatko vielä ajan, kun sanakirja painoi viisi kiloa ja sen alussa oli 20 sivua käyttöohjeita, lyhenneluetteloita ja sanojen taivutuskaavoja? Tai kun printattu teksti oli niin pientä ja tiivistä, että tarvitsit suurennuslasin ja mietintämyssyn, jotta sait selville, mitä sanakirjassa oikeastaan lukikaan? Tai kun löysit vihdoin sivulta 324 etsimäsi sanan campanula, mutta sen kohdalla lukikin vain “katso bellflower”, ja pläräys alkoi uudestaan…

Perinteisten sanakirjojen käyttökokemus on kauniisti sanoen onneton. Sanakirjojen siirtyminen paperilta digitaaliseen maailmaan onneksi mahdollistaa monenlaisia parannuksia ja vapauttaa sanakirjan tekijät fyysisen maailman rajoituksista kuten maksimisivumääristä ja pienestä fonttikoosta.




Sanakirjan alun lyhenneluetteloa ja taivutuskaavoja ei onneksi enää tarvita. Tila ei ole ruudulla ongelma, joten lyhenteet ja muut kryptiset merkintätavat voidaan avata. Enää ei tarvitse arvailla, onko met metalliala, metsätalous vai metsästys, ja onko genet genet…

Sanakirja ilmaiseksi – kyllä vai ei

Kaikki on nykyään netissä, ja odotusarvo monella meistä on, että jos se on netissä niin se on ilmaista. Tai jos se on kustannettu julkisin varoin, se tulisi saada ilmaiseksi. Tämä näkyy hyvin tänä päivänä myös sanakirjoissa. Painetut isot suursanakirjat ovat lähes kokonaan kadonneet markkinoilta. Hyvällä onnella sellaisen löytää vielä jostain kirjakaupasta tai antikvariaatista, mutta monessa tapauksessa kyseessä on yli kymmenen vuotta vanha painos. Tämä pätee varsinkin yleisimpiin kieliin, englantiin, ruotsiin, saksaan ja ranskaan. Näiden kieliparien painettujen suursanakirjojen tuottaminen on hiipunut Suomessa.
Tarvitaanko sanakirjoja? Ei välttämättä, mutta kaikki varmaan ovat yhtä mieltä että edelleen tarvitsemme luotettavia työvälineitä palvelemaan meitä vieraskielisten (ja miksei äidinkielemmekin) sanojen käytössä ja ymmärtämisessä. Mielikuva netissä olevasta ilmaisesta sanakirjasta on tietenkin siinä mielessä harhaa, että joku netissä olevan sanakirjan aina maksaa, ja maksaa myös …