Siirry pääsisältöön

Seksistinen sanakirja?


Joitakin vuosia sitten saimme painavaa palautetta englanti–suomi-sanakirjamme hakusana-artikkelista renowned. Artikkeli sisälsi kaksi esimerkkilausetta, joista toinen oli She is renowned for her beauty ja toinen He is renowned as a thinker. Siis että nainen oli tunnettu kauneudestaan ja mies aivoistaan! Eikä tässä kaikki: palautteen antajan mukaan sanakirja sisälsi muitakin esimerkkejä, jotka tuntuivat vihjaavan, että nainen on yksinkertainen ja kiinnostunut lähinnä ulkonäöstään.

Miksi näin? Miten asialliseen lähdeteokseen on voinut tupsahtaa näin asenteellista kamaa? Palatkaamme siihen hieman myöhemmin. Jos olet päässyt tähän asti ja mietit, että mitä kukkahattutätien lätinää tämä nyt on, niin voin vakuuttaa, että tasa-arvoasioiden miettimistä ei pääse pakoon edes pölyisten sanakirjojen kohdalla. Maailma on sukupuolittunut, ja niin on myös kieli, mikä pakottaa sanakirjatyöläiset tekemään aivan käytännön päätöksiä.

Viime kuukausina sisältötiimimme on puurtanut kuin pienet muurahaiset, ja olemme lisänneet sanakirjakekoomme muun muassa WSOY:n aikaisemmin omistamat suomi–ranska–suomi-, suomi–venäjä–suomi- ja saksa–suomi-sanakirjat. Näitä kaikkia kolmea kieltä yhdistää substantiivien suvut. Ja suvut ne vasta päänvaivaa aiheuttavatkin!

Maskuliini jyrää
Printtisanakirjojen maailmassa on ollut hyvin tyypillistä, että jos sanasta on olemassa sekä maskuliini- että feminiinimuoto, sanakirja tarjoaa vain maskuliinia, ja varsinkin säännöllisten feminiinipäätteiden muodostus on sälytetty sanakirjan käyttäjän kontolle. Syy tähän on ollut yksinkertainen: tilan puute. Meidät sähköisten sanakirjojen tekijät on sen sijaan vapautettu sivun ikeestä, ja voimme antaa myös feminiinimuodoille sen tilan, jonka ne ansaitsevat. Tai siis ainakin melkein.

Ahkerat Sanakirja.fi:n käyttäjät ovat varmasti huomanneet, että esimerkiksi ranska–suomi-sanakirjastamme voi hakea myös feminiinipäätteisiä sanoja ja hakutulos löytyy. Feminiinimuoto on kuitenkin maskuliinimuodon alla pienemmällä präntillä, niin sanottuna vaihtoehtoisena muotona. Reilua? Ehkei täysin. Olisimme voineet tehdä myös toisenlaisen ratkaisun ja luoda kaikille muodoille omat hakusana-artikkelinsa. Mutta tällainen päätös olisi pistänyt lumipallon liikkeelle ja pakottanut editorimme tekemään jatkossa kaksinkertaisen määrän työtä. Lisäksi eristetyt maskuliinit ja feminiinit eivät kertoisi koko totuutta sanasta ja sen käytöstä. Esimerkiksi ranskassa miehiä ja naisia sisältävästä porukasta puhuttaessa käytetään aina maskuliinimuotoa. Perusoletus ihmisestä on mies.

Mites suomi?
Kiljaisitko nyt riemusta suomen kielen puolesta – ei sukuja, ei seksismiä? Ikävä kyllä joudun toimimaan viestintuojana. Myös suomi on vahvasti sukupuolittava, kuten Kielikellossa kattavasti kerrotaan. Vaikka suomessa sanoilla ei ole sukua, niin kielestämme löytyy kyllä vino pino esimiehiä, liikemiehiä, lautamiehiä ynnä muuta porukkaa. On jokamiehenoikeutta, miesmuistia ja miestyövuosia. Ja näitä ilmaisuja käytämme jatkuvasti – aivan muina miehinä!
Sukupuolittuneet ammattinimikkeet ovat askarruttaneet myös asiakkaitamme. Pari vuotta sitten saimme palautetta avainhenkilön käännösvastineesta keyman. Sanakirjan käyttäjä ehdotti osuvampaa käännöstä key person. Muokkasin artikkelia mielelläni ehdotuksen mukaiseksi ja kävin kuvitteellinen viidakkoveitsi kädessäni vastaavien tapausten kimppuun. Mutta jossain vaiheessa piti luovuttaa ja vetäytyä takaisin asemiin. Sillä vaikka mielelläni lisäisin Speaker-sanalle puhemiehen seuraksi myös käännökset puhenainen ja puheenjohtaja, niin nuo termit eivät ole politiikan maailmassa vielä yleistyneet käyttöön. Tälläkin hetkellä eduskunnan nuijaa heiluttaa rouva puhemies! Sanakirjat kuvaavat sitä kieltä, joka on oikeasti käytössä.

Palatkaamme alun käyttöesimerkkeihin. Niitä ei välttämättä ole poimittu sanakirjaan sen takia, että leksikografi olisi tarkoituksella halunnut luoda kontrastin naisten ja miesten avujen välille. Suurin osa englannin sanakirjan esimerkkilauseista on peräisin korpuksesta eli valtavasta kokoelmasta aitoja, lähtökielisiä tekstejä. Lausepari (She is renowned for her beauty ja He is renowned as a thinker) on siis päätynyt sanakirjaan, koska tuollaisia lauseita ja ajatuksia lauseiden takana esiintyy tiheästi tässä maailmassa, jossa elämme. Mutta kun lauseet ja ajatukset pikkuhiljaa muuttuvat niin leksikografikin voi osallistua muutostalkoisiin, yksi hakusana-artikkeli kerrallaan.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viisi voittoisaa vinkkiä kielenopiskeluun

Jos yksi uudenvuodenlupauksistasi oli oppia uusi kieli, niin lue mitä sisältötiimiläisillämme on sanottavaa kielenoppimisen iloista ja sudenkuopista. Opiskelet sitten omaksi ilokseksi tai vaikkapa työn takia, tunneilla tai itsenäisesti, nappaa mukaasi pari opiskeluvinkkiä!

Elina opiskelee mandariinikiinaa ohjatuilla tunneilla. Piia itseopiskelee ranskaa.


Elina:Avain vieraan kielen ahmimiseen on löytää sisältöä, joka kiinnostaa itseä. Aikoinaan oma englantini parani huimasti, kun oli pakko lukea uusimmat Harry Potterit englanniksi,  jottei joutunut odottamaan suomennosta.

Vastaavasti löysin kiinan opiskeluni melko alkutaipaleella vahingossa Netflixistä kiinalaisen sarjan Meteor Garden, onneksi englanninkielisellä tekstityksellä. Sarja oudosti koukutti vaikka olikin kieltämättä aika huono. Puheesta erotin ehkä keskimäärin 你好,谢谢 ja 我喜欢你. Huomasin, että puheen ymmärtäminen vaatii erityisen paljon harjoittelua, koska kiinaa ei juuri muuten pääse omilla kotikonnuilllani kuulemaan. Siispä länsi…

Sanakirja teki digiloikan eli miten sanakirjasta tuli älykäs

Muistatko vielä ajan, kun sanakirja painoi viisi kiloa ja sen alussa oli 20 sivua käyttöohjeita, lyhenneluetteloita ja sanojen taivutuskaavoja? Tai kun printattu teksti oli niin pientä ja tiivistä, että tarvitsit suurennuslasin ja mietintämyssyn, jotta sait selville, mitä sanakirjassa oikeastaan lukikaan? Tai kun löysit vihdoin sivulta 324 etsimäsi sanan campanula, mutta sen kohdalla lukikin vain “katso bellflower”, ja pläräys alkoi uudestaan…

Perinteisten sanakirjojen käyttökokemus on kauniisti sanoen onneton. Sanakirjojen siirtyminen paperilta digitaaliseen maailmaan onneksi mahdollistaa monenlaisia parannuksia ja vapauttaa sanakirjan tekijät fyysisen maailman rajoituksista kuten maksimisivumääristä ja pienestä fonttikoosta.




Sanakirjan alun lyhenneluetteloa ja taivutuskaavoja ei onneksi enää tarvita. Tila ei ole ruudulla ongelma, joten lyhenteet ja muut kryptiset merkintätavat voidaan avata. Enää ei tarvitse arvailla, onko met metalliala, metsätalous vai metsästys, ja onko genet genet…

Sanakirja ilmaiseksi – kyllä vai ei

Kaikki on nykyään netissä, ja odotusarvo monella meistä on, että jos se on netissä niin se on ilmaista. Tai jos se on kustannettu julkisin varoin, se tulisi saada ilmaiseksi. Tämä näkyy hyvin tänä päivänä myös sanakirjoissa. Painetut isot suursanakirjat ovat lähes kokonaan kadonneet markkinoilta. Hyvällä onnella sellaisen löytää vielä jostain kirjakaupasta tai antikvariaatista, mutta monessa tapauksessa kyseessä on yli kymmenen vuotta vanha painos. Tämä pätee varsinkin yleisimpiin kieliin, englantiin, ruotsiin, saksaan ja ranskaan. Näiden kieliparien painettujen suursanakirjojen tuottaminen on hiipunut Suomessa.
Tarvitaanko sanakirjoja? Ei välttämättä, mutta kaikki varmaan ovat yhtä mieltä että edelleen tarvitsemme luotettavia työvälineitä palvelemaan meitä vieraskielisten (ja miksei äidinkielemmekin) sanojen käytössä ja ymmärtämisessä. Mielikuva netissä olevasta ilmaisesta sanakirjasta on tietenkin siinä mielessä harhaa, että joku netissä olevan sanakirjan aina maksaa, ja maksaa myös …