Siirry pääsisältöön

Vuosi numeroina: 2019






1 uusi toimisto
Vuosi 2019 oli monen uuden asian alku täällä Kielikoneella. Helmikuussa pakkasimme sanakirjalaatikkomme ja muutimme Lauttasaaresta uuteen toimistoomme Salmisaareen. Muutos ei ollut suuri kilometreissä, mutta henkisesti kyllä, sillä Kielikone ehti majailla yli kaksi vuosikymmentä eri osoitteissa onnellisten saarella.

Olemme viihtyneet hyvin uusissa toimitiloissamme, jossa kaikki on uutta ja kulumatonta. Jotain samaakin uusissa maisemissamme silti on: tuttu navakka tuuli puhaltaa täällä kuin Lauttasaarenkin rannoilla, joten olo on säilynyt kotoisena.

4 uutta työntekijää
Tänä vuonna Kielikoneella aloitti, huomioiden yrityksen kompaktin koon, ennätysmäärä uusia kasvoja. Tervetuloa joukkoomme sisältötiimiläinen Peksu, tuotekehittelijä Antti ja myynti- ja markkinointipuolen Cami ja Atte!

9 uutta sanakirjaa
Kielikone on ostanut viime vuosina valtavan määrän uusia sisältöjä. Tänä vuonna ehdimme konvertoida eli muuttaa sähköiseen sanakirjamuotoon yhdeksän uutta sanakirjaa. Neljä näistä perustuu WSOY:n sanakirjatoimituksen kustantamien sanakirjojen aineistoihin (Suomi–englanti-suursanakirja, Suomi–ruotsi-suursanakirja, Ruotsi–suomi-suursanakirja ja Ranska–suomi-suursanakirja) ja neljä muuta on erinäisiä erikoisalan aineistoja monikielisestä lakialan sanastosta venäjän tekniikan ja kaupan sanastoon! Ja mahtuupa mukaan myös aivan näillä näppäimillä ilmestyvä suomi–hollanti–suomi-sanakirja!

10 uutta blogitekstiä
Aloitimme tämän blogin helmikuussa ja asetimme tavoitteeksemme julkaista yhden kirjoituksen kuukaudessa. Tämä lupaus on pitänyt! Kuusi eri kielikonelaista on kirjoittanut kymmenen kielijuttua omasta näkökulmastaan ja raottanut hieman esirippua sanakirjakulissien edessä. Mielellämme kuulisimme myös teistä, hyvät lukijat. Millaisia juttuja te haluaisitte lukea ensi vuonna?

1 165 uutta käännöspyyntöä
Jätettyjen käännöspyyntöjen määrä sen kuin kiihtyy! Ahkerien asiakkaidemme ansiosta sanakirjamme pysyvät freeseinä ja ajantasaisina. Käännöspyyntöjen tähden esimerkiksi englannin sanakirjastamme löytyy nyt thunk, swole, stan, deepfake ja sleep pod. Keep them coming, folks!

35 600 uutta hakusana-artikkelia
Vaikka emme laskisi mukaan kokonaan uusia sanakirjoja ja käännöspyyntöjä, olemme silti rikastuttaneet sanakirjojamme noin 35 600 uudella hakusana-artikkelilla. Päivityksiä on tehty 14 kielipariin, ja olemme keskittyneet seuraaviin aloihin: IT-sanasto, urheilu, esteettömyys, sähkö- ja elektroniikka-ala, pankki- ja rahastoala sekä lääketiede. Yleiskielen sanastoakaan ei ole unohdettu. Olemme lisänneet uudissanastoa kengännauhabudjetista ruokahävikkiin ja ilmastopakolaiseen sekä tutkineet hakulokejamme ja naputelleet sisään sellaisia teidän hakemianne sanoja, joilla ei ole löytynyt tuloksia sanakirjoistamme.

Kiitos tästä vuodesta koko Kielikoneen puolesta! Vuonna 2020 jatkuvat uudet (sanakirja)kujeet.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viisi voittoisaa vinkkiä kielenopiskeluun

Jos yksi uudenvuodenlupauksistasi oli oppia uusi kieli, niin lue mitä sisältötiimiläisillämme on sanottavaa kielenoppimisen iloista ja sudenkuopista. Opiskelet sitten omaksi ilokseksi tai vaikkapa työn takia, tunneilla tai itsenäisesti, nappaa mukaasi pari opiskeluvinkkiä!

Elina opiskelee mandariinikiinaa ohjatuilla tunneilla. Piia itseopiskelee ranskaa.


Elina:Avain vieraan kielen ahmimiseen on löytää sisältöä, joka kiinnostaa itseä. Aikoinaan oma englantini parani huimasti, kun oli pakko lukea uusimmat Harry Potterit englanniksi,  jottei joutunut odottamaan suomennosta.

Vastaavasti löysin kiinan opiskeluni melko alkutaipaleella vahingossa Netflixistä kiinalaisen sarjan Meteor Garden, onneksi englanninkielisellä tekstityksellä. Sarja oudosti koukutti vaikka olikin kieltämättä aika huono. Puheesta erotin ehkä keskimäärin 你好,谢谢 ja 我喜欢你. Huomasin, että puheen ymmärtäminen vaatii erityisen paljon harjoittelua, koska kiinaa ei juuri muuten pääse omilla kotikonnuilllani kuulemaan. Siispä länsi…

Sanakirja teki digiloikan eli miten sanakirjasta tuli älykäs

Muistatko vielä ajan, kun sanakirja painoi viisi kiloa ja sen alussa oli 20 sivua käyttöohjeita, lyhenneluetteloita ja sanojen taivutuskaavoja? Tai kun printattu teksti oli niin pientä ja tiivistä, että tarvitsit suurennuslasin ja mietintämyssyn, jotta sait selville, mitä sanakirjassa oikeastaan lukikaan? Tai kun löysit vihdoin sivulta 324 etsimäsi sanan campanula, mutta sen kohdalla lukikin vain “katso bellflower”, ja pläräys alkoi uudestaan…

Perinteisten sanakirjojen käyttökokemus on kauniisti sanoen onneton. Sanakirjojen siirtyminen paperilta digitaaliseen maailmaan onneksi mahdollistaa monenlaisia parannuksia ja vapauttaa sanakirjan tekijät fyysisen maailman rajoituksista kuten maksimisivumääristä ja pienestä fonttikoosta.




Sanakirjan alun lyhenneluetteloa ja taivutuskaavoja ei onneksi enää tarvita. Tila ei ole ruudulla ongelma, joten lyhenteet ja muut kryptiset merkintätavat voidaan avata. Enää ei tarvitse arvailla, onko met metalliala, metsätalous vai metsästys, ja onko genet genet…

Sanakirja ilmaiseksi – kyllä vai ei

Kaikki on nykyään netissä, ja odotusarvo monella meistä on, että jos se on netissä niin se on ilmaista. Tai jos se on kustannettu julkisin varoin, se tulisi saada ilmaiseksi. Tämä näkyy hyvin tänä päivänä myös sanakirjoissa. Painetut isot suursanakirjat ovat lähes kokonaan kadonneet markkinoilta. Hyvällä onnella sellaisen löytää vielä jostain kirjakaupasta tai antikvariaatista, mutta monessa tapauksessa kyseessä on yli kymmenen vuotta vanha painos. Tämä pätee varsinkin yleisimpiin kieliin, englantiin, ruotsiin, saksaan ja ranskaan. Näiden kieliparien painettujen suursanakirjojen tuottaminen on hiipunut Suomessa.
Tarvitaanko sanakirjoja? Ei välttämättä, mutta kaikki varmaan ovat yhtä mieltä että edelleen tarvitsemme luotettavia työvälineitä palvelemaan meitä vieraskielisten (ja miksei äidinkielemmekin) sanojen käytössä ja ymmärtämisessä. Mielikuva netissä olevasta ilmaisesta sanakirjasta on tietenkin siinä mielessä harhaa, että joku netissä olevan sanakirjan aina maksaa, ja maksaa myös …