Siirry pääsisältöön

Menestystarina: Gymnasiet Grankulla Samskola ja MOT Kielipalvelu®


Pitkäaikainen asiakkaamme, Gymnasiet Grankulla Samskola, siirtyi tänä keväänä käyttämään uutta MOT Kielipalvelua®. Jututimme Suomen kielen lehtori Veikko Latvakangasta ja saimme kuulla, miten uuden palvelun käyttöönotto on sujunut ja miten palvelua käytetään Gymnasiet Grankulla Samskolassa.

Miten palvelun käyttöönotto onnistuu

Gymnasiet Grankulla Samskolan kotisivuilla on helposti löydettävissä selkeät ohjeet palvelun käyttöönotosta ja oppilaille lähetetään myös tiedote, jossa kerrotaan, miten MOT Kielipalvelun® saa käyttöön kaikilla laitteilla. Tarpeen tullen oppilaita opastetaan myös oppitunneilla. Veikko kertoo omasta tavastaan näin: “Yhdessä harjoitteluun kuluu kymmenisen minuuttia ja sitten oppilaat osaavat MOT Kielipalvelun® käytön. Silloin tällöin muistutan oppilaita, että kannattaa käyttää MOT Kielipalvelua® eikä verkon hakukoneita.”

Veikko kertoo saaneensa aluksi myös jonkin verran kysymyksiä kollegoiltaan siitä, mistä uusi palvelu löytyy ja miten sitä käytetään: “Muistutan aina, että jos ei löydy jotakin sanaa, kannattaa tarkistaa, että on kirjautuneena palveluun, koska muuten näkee vain palvelun suppeamman ilmaisversion.“

Miten palvelua käytetään lukion arjessa

Veikon mielestä MOT Kielipalvelu® soveltuu oikein hyvin lukiotasolle, vaikka palvelun käyttäminen vaatiikin hieman harjoittelua alkuun, jos ei ole tottunut sanakirjojen käyttäjä. Veikko pitää MOT Sanakirjojen® lisäksi myös MOT Kääntäjää® ja MOT Kielentarkistinta® käyttökelpoisina apuvälineinä: “Joskus voi olla hyvä, että on käytössä sellaisia apuvälineitä kuten MOT Kääntäjä ja  Kielentarkastin, esimerkiksi jos jonkin kappaleen tekstin ymmärtämisessä menee todella paljon aikaa”. Veikko toteaakin, että Gymnasiet Grankulla Samskolan opettajat kannustavat oppilaitaan käyttämään palvelua ihan milloin vain, paitsi kokeiden aikana. Veikon kollegat ohjaavat oppilaitaan käyttämään MOT Kielipalvelua® myös reaaliaineissa.

Veikko kertoo, että hänen oppitunneillaan sanakirja on oppimisen väline. Veikon konsepti on “oppimaan oppiminen”: “MOT Kielipalvelua® pitää käyttää mahdollisimman paljon ainakin silloin, kun harjotellaan kirjoittamista. Jos oppilaalla on jo mielessään idea siitä, mitä haluaa sanoa ja sitten hän löytää MOT Kielipalvelun® sanakirjasta sopivan sanan, niin yleensä oppilas samalla myös oppii sen sanan.”

Uusia ideoita: hakubattle!

Nykyisin tietoa haetaan Internetistä ja varsinkin koulumaailmassa opettajat saavat useasti muistuttaa oppilaita, että kaikki tieto, mikä hakupalveluiden avulla löytyy, ei ole totta eikä oikein ja ohjata oppilaita tiedon luotettavuuden arvioimisessa.
Veikko kollegoineen on keksinyt mainion keinon innostaa oppilaita käyttämään luotettavaa ja turvallista MOT Kielipalvelua®:  “Olemme tehneet opiskelujen alkuun pieniä hauskoja harjoituksia, joissa pyydömme oppilaita hakemaan tiettyjä sanoja sekä MOT Kielipalvelusta® että Google Translatella ja arvioimaan, mikä ero löytyneillä osumilla on. Tästä päästään usein hyvään keskusteluun siitä, mikä sanakirja ylipäänsä on ja miksi sitä kannattaa käyttää.“ 

Käyttäjäystävällisyys on valttia!

Yhteenvetona Veikko kiteyttää, että MOT Kielipalvelun® sanakirjoista on ollut paljon hyötyä töissä ja että opiskelijat pitävät palvelun visuaalisuudesta sekä siitä, miten helppoa sitä on käyttää eri laitteilla. Veikon sanoin: “On todella hyödylllistä, että käytettävissä on sanakirjat, jotka eivät ole vain jossain luokan nurkassa vaan kaikilla koko ajan käytettävissä.”


Tutustu MOT Kielipalveluun® osoitteessa MOT Kielipalvelu® toiselle asteelle.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viisi voittoisaa vinkkiä kielenopiskeluun

Jos yksi uudenvuodenlupauksistasi oli oppia uusi kieli, niin lue mitä sisältötiimiläisillämme on sanottavaa kielenoppimisen iloista ja sudenkuopista. Opiskelet sitten omaksi ilokseksi tai vaikkapa työn takia, tunneilla tai itsenäisesti, nappaa mukaasi pari opiskeluvinkkiä! Elina opiskelee mandariinikiinaa ohjatuilla tunneilla. Piia itseopiskelee ranskaa. Elina: Avain vieraan kielen ahmimiseen on löytää sisältöä, joka kiinnostaa itseä. Aikoinaan oma englantini parani huimasti, kun oli pakko lukea uusimmat Harry Potterit englanniksi,  jottei joutunut odottamaan suomennosta. Vastaavasti löysin kiinan opiskeluni melko alkutaipaleella vahingossa Netflixistä kiinalaisen sarjan Meteor Garden, onneksi englanninkielisellä tekstityksellä. Sarja oudosti koukutti vaikka olikin kieltämättä aika huono. Puheesta erotin ehkä keskimäärin 你好,谢谢 ja 我喜欢你. Huomasin, että puheen ymmärtäminen vaatii erityisen paljon harjoittelua, koska kiinaa ei juuri muuten pääse omilla kotikonnuilll

Voisitteko poistaa tämän sanan?

Sanakirjat ylittävät harvoin uutiskynnyksen. Olen huomannut, että sanakirjajutut katsotaan klikkauskelpoisiksi yleensä kahdessa tapauksessa: silloin kun johonkin merkittävään yksikieliseen opukseen on lisätty uusia sanoja (“nyt Kielitoimiston sanakirjasta löytyy lähimaksu, mikroilme ja ignoroida!” ) ja silloin kun sanakirja on loukannut jotakuta ihmisryhmää.  Sanakirjojen seksismistä olen kirjoittanut jo aiemmin. Samaa debattia on käyty myös muualla. Esimerkiksi Oxford English Dictionaryn ja italialaisen Treccani-sanakirjan nainen- sanakirjan synonyymejä, määritelmiä ja esimerkkilauseita on ihmetelty, ja niiden muokkaamista on vaadittu kampanjoilla. Kaikki eivät jaksa seksismistä vihastua, ja sen puolustelijoita tunnetusti löytyy nettikommenteista mielin määrin, mutta varmasti melkeinpä kaikkiin osuu jokin kalikka ja kipeästi. Miltäs maistuu ruotsalainen slangisanakirja , jossa finländare ja finne tarkoittavat huonoa, epäystävällistä ja tyhmää? Mekin saamme aika ajoin palautetta

Kielikertomuksia Senegalista

Lentokoneen ikkunasta paistaa aavikon hehku, ja turbulenssin lisäksi mahanpohjaa kutkuttavat perhoset – tämä “tubaab” on pian saapumassa Afrikan läntisimpään maahan, Senegaliin. Matka on ollut bucket-listani kärjessä siitä lähtien, kun tapasin poikaystäväni seitsemän vuotta sitten. Millainen on tuo kiehtovan monikielinen maa, josta hän on kotoisin? “Salaam aleikum, ça va? Na nga def?” Jo ensimmäiset kuulemani tervehdykset pitävät sisällään kolmea eri kieltä, mikä suomalaisen korvaan kuulostaa hieman kummalliselta, mutta on täysin normaalia senegalilaisen arjessa. Arjessa, joka on täynnä eri kielten kohtaamisia. Senegalissa puhutaan paikallisten keskuudessa yli 30 eri kieltä, ja maan virallinen kieli ranska ei suinkaan ole se niistä kaikista puhutuin. Poikaystäväni perheessä raikuu Senegalin puhutuin kieli wolof sekä hieman harvinaisempi pulaar; ranskaa he puhuvat yleensä vain virallisia asioita hoitaessa tai sulassa sovussa sekaisin wolofin kanssa. Perheen mummo tosin ei