Siirry pääsisältöön

Näin syntyi maailman ensimmäinen klingon–suomi-sanakirja

Korona-aikana päätin, että tarvitsen uusia harrastuksia. Eräs ystäväni oli tuolloin alkanut käyttää Duolingo-sovellusta kielten opiskeluun ja huomannut siellä kiinnostavan kielen: klingonin. Kyseessä on kielitieteen tohtori Marc Okrandin 80-luvulla luoma Star Trek -televisiosarjan klingonien puhuma kieli ja eräs televisiokielten uranuurtajista. Nykyään on yleistä, että sarjoja varten tehdään monimutkaisia ja realistisia kieliä, mutta tuohon aikaan avaruusolennot puhuivat lähes aina siansaksaa tai englantia.

Ystäväni oli alkanut opetella klingonia ja pitänyt kielestä. Hänen innoittamanaan päätin itsekin kokeilla kielen opettelemista, vaikka en ollut aiemmin katsonut Star Trekiä ollenkaan. Klingonissa minua kiehtoi aluksi mahdollisuus harjoitella sen avulla kieliteknologiaa, ja ensimmäinen tekoni kielestä kuultuani oli tehdä sille morfologinen jäsennin.




Duolingon lisäksi kielestä on olemassa monia muita oppimateriaaleja, joista suurin osa on englannin- tai saksankielisiä. Niistä oli minulle paljon apua, mutta ne olivat myös minusta epäselviä, sillä harvinaista sanaa opetellessa minun oli opeteltava myös sitä vastaava englanninkielinen sana, ja sanakirjahaut veivät tuplasti aikaa. Tämän vuoksi päätin, että klingonille on saatava suomenkielinen sanakirja. Tein ensimmäisen version sanakirjasta muutamassa viikossa, minkä jälkeen olen yli vuoden parantanut sitä vähitellen. Lopullinen sanakirja ja muuta minun ja ystävieni materiaalia on saatavilla klingonia.fi-sivullamme.

Valitsin sanakirjan pohjaksi boQwI’-nimisen klingon-englanti-sanakirjan. Käänsin yksi kerrallaan jokaisen sanakirja-artikkelin suomeksi. Kyseinen sanakirja oli julkaistu lisenssillä, joka salli sen kääntämisen eri kielille. Käännöstyö oli haastavaa, sillä monien sanojen kohdalla oli epäselvää, miten niitä tulisi tulkita. Apuna minulla oli n. 7 000 sanan kokoinen tekstikorpus. Tämä on erittäin vähän verrattuna moniin ei-keinotekoisiin kieliin: esimerkiksi Kielipankin suomen korpuksessa on 14 miljardia sanaa. Klingonin korpuksestani ei löydy esimerkkejä läheskään kaikkista sanakirjaani sisälletyistä sanoista, joista monet ovat peräisin kielen kehittäjän Marc Okrandin alkuperäisestä klingonin sanakirjasta, joka sisälsi hyvin vähän esimerkkilauseita.

Okrandin alkuperäinen sanakirja oli tarkoituksella epätarkka. Hän ajatteli, että siitä tulisi lähinnä koriste ihmisten kirjahyllyihin, eikä kukaan oikeasti yrittäisi opetella itse kieltä. Siispä hän teki sanakirjasta parodian, joka sisältää epäselviä käännöksiä ja ristiriitaisia kielioppisääntöjen kuvauksia. Kun vastoin Okrandin ennustusta klingonista tulikin hyvin suosittu, hän on selventänyt kielioppia ja sanojen merkityksiä paljon jälkikäteen, mutta hän ei silti ole tehnyt sitä kaikkien sanojen kohdalla.

Esimerkki epätarkasta sanasta on meQ, jolle on annettu englanninkielinen käännös burn. Okrandin sanakirjassa todetaan vain, että sana on verbi. Jää epäselväksi, onko kyseessä intransitiivinen verbi ”palaa”, transitiivinen verbi ”polttaa” vai jotakin täysin muuta. Konsultoin korpusta, josta löytyivät nämä esimerkkitapaukset:

meQtaHbogh qachDaq Suv qoH neH.
Vain typerys taistelee palavassa talossa.

...’ej juH qachDaj meQmoH.
...ja poltti hänen kotitalonsa.

Ha’DIbaHmey meQ Sop ’e’ tIv tera’nganpu’.
Maapallolaiset nauttivat poltetun (kypsennetyn?) lihan syömisestä.

to’waQ meQ vutwI’.
Kokki polttaa (kypsentää?) jännettä.

Näistä kahdessa ensimmäisessä esimerkissä meQ tarkoittaa ”palaa” (kotitalon polttaminen johtuu kausatiivin päätteestä -moH). Kolmannessa esimerkissä meQ onkin yhtäkkiä adjektiivinen. Neljännessä esimerkissä kausatiivin päätettä ei ole, mutta merkitys ei ole ”palaa”. Kaksi viimeistä liittyvät ruoanlaittoon ja vaikuttavat olevan sukua sanalle mIQ uppopaistaa, joten herää kysymys, onko kyseessä edes sama sana vai eri sana, jonka merkitys on ”kypsentää”. Tutkimukseni perusteella tein sanakirja-artikkelin, jossa oli kolme merkitysryhmää: 1. palaa, 2. polttaa, kypsentää (lihaa), 3. olla poltettu, kypsennetty. Myöhemmin Okrand vahvisti tämän tulkinnan ja se lisättiin myös englanninkieliseen sanakirjaan.

Jouduin tekemään vastaavaa tutkimusta monien muiden sanojen kanssa, mutta valitettavasti kaikki sanat eivät esiinny ollenkaan korpuksessani. Onneksi näiden sanojen kanssa minua oli valmis auttamaan klingoninharrastajien yhteisö. Maailmassa on joitakin kymmeniä ihmisiä, jotka ovat tutkineet kieltä tarpeeksi voidakseen auttaa sanakirjan kirjoittamisessa, ja lähes jokaisena kellonaikana joku näistä on tavoitettavissa Internetissä. Heistä oli suurta apua, kun yritin ymmärtää Okrandin käyttämien harvinaisten englanninkielisten sanojen merkitystä.

Kaikki tämä on mahdollista, koska klingon on eräs maailman suosituimmista fiktiivisistä kielistä, ja sille on saatavissa sekä paljon resursseja että puhujia. Klingon ei yllä suosiossa kaikkein suosituimpien keinotekoisten kielten kuten esperanton tasolle, mutta siitä huolimatta se on huomattavasti suositumpi kuin monet luonnollisesti syntyneet kielet. On hämmentävää, että maailmassa on valtavia miljoonien ihmisten puhumia kieliä, joille ei ole olemassa juuri minkäänlaisia oppimateriaaleja tai pahimmassa tapauksessa edes sanakirjaa.

– Iikka Hauhio, verkkosovelluskehittäjä

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viisi voittoisaa vinkkiä kielenopiskeluun

Jos yksi uudenvuodenlupauksistasi oli oppia uusi kieli, niin lue mitä sisältötiimiläisillämme on sanottavaa kielenoppimisen iloista ja sudenkuopista. Opiskelet sitten omaksi ilokseksi tai vaikkapa työn takia, tunneilla tai itsenäisesti, nappaa mukaasi pari opiskeluvinkkiä! Elina opiskelee mandariinikiinaa ohjatuilla tunneilla. Piia itseopiskelee ranskaa. Elina: Avain vieraan kielen ahmimiseen on löytää sisältöä, joka kiinnostaa itseä. Aikoinaan oma englantini parani huimasti, kun oli pakko lukea uusimmat Harry Potterit englanniksi,  jottei joutunut odottamaan suomennosta. Vastaavasti löysin kiinan opiskeluni melko alkutaipaleella vahingossa Netflixistä kiinalaisen sarjan Meteor Garden, onneksi englanninkielisellä tekstityksellä. Sarja oudosti koukutti vaikka olikin kieltämättä aika huono. Puheesta erotin ehkä keskimäärin 你好,谢谢 ja 我喜欢你. Huomasin, että puheen ymmärtäminen vaatii erityisen paljon harjoittelua, koska kiinaa ei juuri muuten pääse omilla kotikonnuilll

Sanakirja teki digiloikan eli miten sanakirjasta tuli älykäs

Muistatko vielä ajan, kun sanakirja painoi viisi kiloa ja sen alussa oli 20 sivua käyttöohjeita, lyhenneluetteloita ja sanojen taivutuskaavoja? Tai kun printattu teksti oli niin pientä ja tiivistä, että tarvitsit suurennuslasin ja mietintämyssyn, jotta sait selville, mitä sanakirjassa oikeastaan lukikaan? Tai kun löysit vihdoin sivulta 324 etsimäsi sanan campanula , mutta sen kohdalla lukikin vain “katso bellflower ”, ja pläräys alkoi uudestaan… Perinteisten sanakirjojen käyttökokemus on kauniisti sanoen onneton. Sanakirjojen siirtyminen paperilta digitaaliseen maailmaan onneksi mahdollistaa monenlaisia parannuksia ja vapauttaa sanakirjan tekijät fyysisen maailman rajoituksista kuten maksimisivumääristä ja pienestä fonttikoosta. Sanakirjan alun lyhenneluetteloa ja taivutuskaavoja ei onneksi enää tarvita. T ila ei ole ruudulla ongelma, joten lyhenteet ja muut kryptiset merkintätavat voidaan avata. Enää ei tarvitse arvailla, onko met metalliala, metsätalous vai me

Menestystarina: Gymnasiet Grankulla Samskola ja MOT Kielipalvelu®

Pitkäaikainen asiakkaamme, Gymnasiet Grankulla Samskola , siirtyi tänä keväänä käyttämään uutta MOT Kielipalvelua®. Jututimme Suomen kielen lehtori Veikko Latvakangasta ja saimme kuulla, miten uuden palvelun käyttöönotto on sujunut ja miten palvelua käytetään Gymnasiet Grankulla Samskolassa. Miten palvelun käyttöönotto onnistuu Gymnasiet Grankulla Samskolan kotisivuilla on helposti löydettävissä selkeät ohjeet palvelun käyttöönotosta ja oppilaille lähetetään myös tiedote, jossa kerrotaan, miten MOT Kielipalvelun® saa käyttöön kaikilla laitteilla. Tarpeen tullen oppilaita opastetaan myös oppitunneilla. Veikko kertoo omasta tavastaan näin: “ Yhdessä harjoitteluun kuluu kymmenisen minuuttia ja sitten oppilaat osaavat MOT Kielipalvelun® käytön. Silloin tällöin muistutan oppilaita, että kannattaa käyttää MOT Kielipalvelua® eikä verkon hakukoneita.” Veikko kertoo saaneensa aluksi myös jonkin verran kysymyksiä kollegoiltaan siitä, mistä uusi palvelu löytyy ja miten sitä käytetään: “ Muistutan